Jussin keikkapäiväkirja

1. Rakkaus kestää
2. Kooma
3. Mitä teen
4. Kaukaisuuden tunne
5. Lähdit pois
6. Harhaluulot
7. Ei valheita
8. Huijari
9. Ikävä
10. Mustaa hiekkaa
-------------------
11. Kauanko vielä?


Kamat roudattiin Ryskyyn jo perjantaina ja hyvä fiilis oli päällä. Lauantai-aamuna Hillo soitti puoli yhdeksältä, että on jo pihalla ja mä olin vasta heränny. Hillo sano et oli Toninkin äsken herättäny, joten käskin Hillon sisään odottaan. Hetken kuluttua ovi paukahti ja Rysky singahti Markon kotitalon pihalle. Marko oli tietenkin valmiina jo lähtöön ja niin mentiin hakeen Toni. Tero soitti jo hermostuneena ja kaikkien ainaisten alkukankeuksien jälkeen päästiin lähteen Lapuaa kohti. Hillo lähti Kaustisen kautta, josta oli ehkä hivenen mutkaisempi tie. Tien käydessä yhä kapeammaksi Hillo antoi Ryskyn Tonin hallintaan, ja Toni valitti huonoa reittivalintaa. Roopen kotona Lapualla maistelimme Espressoa. ja matka jatkui. Roope otti akustisen mukaan. Se osoittautui hyväksi ideaksi, kunnes kitaran omistaja alkoi itse rämpyttää sitä kuin viimeistä päivää. Allekirjoittanut siirtyi kuskin viereen, joka oli Hillo. Perillä Ähtärissä, menimme kahville ja näimme yöpaikkamme. Sen jälkeen kohti Inan kylätaloa, jossa olikin vastoin meille annettua tietoa voimavirtaa. Ja vielä neljä töpseliä tavallisen yhden sijaan. Joten pikku-PA mukanamme naurettiin asialle hiukan, mutta alettiin heti laittaa kamoja. Lava oli vanha näyttämö, joten siihen oltiin erittäin tyytyväisiä. (Ja saatiin se näyttämään erittäin hyvälle). Ilman voimavirtaa kohtasimme sen, että tietenkin sulake paloi, ja sitä palanutta sulaketta sitten etsittiin väellä ja voimalla. Lopulta Roope löysi ulkoa kolmannen sulaketaulun, josta oli pääsulake palanut. Voimavirralla toimivat kaksi puhallinta, jotka lämmittivät salia eivät oikein tahtoneet alkaa lämmittää, joten soundcheck soitettiin noin 12*C ja sormet oli sen verran kohmeessa ettei oikein soolot lähteny. Mentyämme syömään(ja ruoka oli erittäin hyvää!) pääsimme takaisin ja sali oli jo lämmennyt mukavasti. Ennen settiä käytiin virittämässä instrumentit ja hetken kuluttua setti pärähti käyntiin tuttuun tapaan biisillä Rakkaus kestää. Puolessa välissä settiä Roopen vaimo Petra tuli puhumaan ja sen jälkeen vielä jatkettiin uusilla biiseillä. Loppuun uusvanha Kauanko vielä? ja ilta oli paketissa. Paikallisia nuoria tuli jutteleen keikan jälkeen, vaikka heidän toivoma Paranoid jäi soittamatta. Ilta oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja VIP haluaa kiittää Tuomasta(Ei Teron veli) avusta ja toivottaa hyvää jatkoa. Keikan jälkeen roudattiin kamat autoon ja mentiin yöpaikkaan, jossa oli isot tilat koko joukkiolle. Nukkumaanmeno venyi tietenkin ja bändi höpötteli isäntäväelle muistoja keikkareissuilta. Suuret kiitokset yösijasta ja hyvästä ruuasta!! VIP jatkoi matkaa kohti Kokkolaa, Lapuan kautta tietenkin. Kuvia ei keikan aikana otettu, joten Toni turhautui ja näpsi oivia kuvia keikan jälkimainingeista...