Jussin keikkapäiväkirja

1. Muistoissa
2. Kyyneleet
3. Sokeita
4. Mihin sä meet
5. Ikävä
6. Monta syytä
7. Isä meidän
8. Mustaa hiekkaa
- - - - - - - - -
Lähdit pois

26.11.
Saatiin kerranki treenattua edellisenä päivänä, koska muuten ei ehditty. Treenit oli erityisen laiskat. Tuomas oli koko ajan kipulääkityksessä, poskesta löytyneen hyvänlaatuisen kasvaimen takia. Tero oli nukkunu koko viikolla muutamia tunteja yössä. Roope tuli yövuorosta. Taisin olla ainut hyvissä voimissa. Kamat kasaan huomista varten ja nukkumaan.

27.11
Soitin Roopelle viittä vaille yhdeksän. "Rengas on varmaan puhkaistu yön aikana", vastasi masentunut ääni. "Mitäs nyt meinaat?", kysyin epätoivoisena. "No ei vaiskaan, mää tuun kohta", vastasi iloinen ääni keikka-aamuna. Soitettiin Tonille, ei vastausta. Mentiin herättämään, ja miksaaja ei ollutkaan laittanut edes herätyskelloa päälle. Sieltä hän kömpi sängystä ylös, kun lauloimme hänelle antituutulaulua. Tien päälle ja jo Kaustisen Nesteellä ensimmäinen pysäys syömään. Etupenkin pojilla (Roope&Toni) oli nälkä tietenkin. Pojat tarjos mulle aterian, kun en saanu ite edes tilattua. Syötiin ja on the road again.

Kahden maissa oltiin Mäntässä. Ammattikoulu löytyi Tonin arvaamasta suunnasta. Vastassa oli Excubiaen pojat, ja Matti toivottikin meidät lämpimästä tervetulleeksi. Kamat sisään. Hetken päästä jälleen syömään Mäntän helluntaisrkn tiloihin. Hyvää oli ja jotain jäi Oratorion pojille, jotka tuli sinne meidän jälkeen. Keikkapaikalla jatkui säätäminen ja me vedettiin ekana soundcheck, ku oltiin ainoita paikalla. Hyvältä kuulosti, ainakin lavalla. Aikaa oli reilusti, ja jutusteltiin mukavia uusien ystävien kanssa. Huumori oli herkässä, varsinkin Terolla, jolla oli lieviä burn outin ensioireita. Setti vedettiin ilman suurempia ongelmia. Itse tosin kämmäsin Isä meidän- alun näppäilyn. Koin lievän blackoutin ja onneks se ei kestäny kauaa, nimittäin se alku =). Paikalla oli yllättävän paljon väkeä. Kiitoksia eturivin pojille, joiden sanojen ulkoaosaaminen saakoon erityismaininnan. Pystyin tarkistamaan huulilta, et laulanko ite oikein! =)

Lasse (Maanalainen levykauppa) pöytineen oli myymässä levyjä ja muitakin vanhoja tuttuja oli paikalla. Ostin Venian demon Jereltä, johon tutustuin Vuosaaressa viime vuonna, ja täytyy sanoa että yllätyin instrumentaalibiisistä. Hienoa pojat! Vielä tuotantoa hieman paremmaks niin kyllä se siitä. Kahdentoista maissa Tero oli takki päällä, pipo päässä ja reppu selässä valmiina lähtemään. Kahden maissa oltiin vielä kahvilla Excubiaen rumpalin Vesan kotona. Väsymys alkoi painaa nuorimpia. Tero ja Roope nauroivat kahvipöydässä toisilleen, ja lopuks kaikki nauroivat. Kuvaavaa on, että Tuomas kysyi jossain välissä, että mille naurat, ja vastasin et en tiiä. Mutta kiitoksia vieraanvaraisuudesta, ruuasta ja kaikesta muusta. Palataan asiaan uudestaan!