Setti:
Sotaan
Mustaa hiekkaa
Kyyneleet
Kaipuu
Mihin sä meet
Päivät seuraa toisiaan
Isä meidän
Lempäälään lähdettiin jälleen koko porukan voimin ja olipa keikalle tulossa uusi VIPin hovimiksaaja Juho Hämäläinen. Roope oli edellisen yön töissä, joten Chevy pakattiin aamulla ilman basistia. Matkaan päästiin nopeasti ja hetken päästä jo basisti soitteli tilannetietoja. Kehoitimme häntä nukkumaan hetken, mutta ei kuulemma väsyttänyt. Käski soittaa, kun olisimme 10km päästä Lapualta. Kun lopulta soitimme, ei vastausta. Menimme sovittuun paikkaan Roopen (ja nykyään myös Jussin) työpaikan pihaan, mutta ei pihaustakaan basistista. Puhelin tuuttasi turhaan, ja lähdimme ajelemaan kohti Roopen kotia. Hetken kuluttua iloinen basisti soitteli, että puhelin oli jäänyt vahingossa autoon ja hän oli jo matkalla.
Jälleen muusikoita kiinnosti Markun Musiikki Nurmossa ja kävimme uskollisesti testaamassa ja katselemassa laitteita. Yllättäen kuulin rumpujen paukutusta ja ajattelin, että Tuomas oli vauhdissa. Enpä tiennyt, että siellä oli koko kompparyhmä kilpasilla. Ostin Les Pauliin uudet mustat potikat nupit, nyt modaukseni olisi tullut päätökseensä. Markulta lähdettyämme menin nukkumaan Matiaksen kanssa. Roopea ei väsyttänyt vaikka yrittikin hetken lepäillä. Pitkästynyt basisti keksi pieniä jekkuja nukkuville kanssamatkaajille.
Tampereella heräsin ja olimme sopineet ottavamme sieltä junalla saapuvan miksaajan kyytiin. Ajan kuluksi pelasimme hieman rahapelejä, ja voitimme... tai sitten ei. Juho löysi meidät, kun Teron kanssa odotettiin aseman pääovilla ilman mitään tietoa minkä näköinen jamppa sieltä olisi tulossa. Jatkoimme matkaa kohti Lempäälää...
Roope tavoilleen uskollisesti ajoi ohi Lempäälän liittymästä ja vasta "pienen hetken" kuluttua alkoi epäilemään virhearviota. Yön yli töissä tarkkaavaisena olleet aistit eivät olleet enää parhaimmillaan. Käännyimme takaisin ja löysimme lopulta perille. Roudasimme kamat lavan taakse ja painuimme kahville. Löysimme vanhan ystävämme ja levy-yhtiön pomomme Lasse "Lärvätsalo" Niskalan. Lasse oli silminnähden iloinen meidät nähdessään, en tiedä miksi. Söimme takahuoneessa makaronilootaa hyvällä ruokahalulla.
Soundcheckissä Juho otti paikkansa mielettömän kokoisen miksauspöydän takana. The Rainin jälkeen rumpusoundit muuttuivat korvin kuultavasti ja Matias kehuskeli soundeja tsekin (Tsekkoslovakia) jälkeen. Lavalla oli hyvä balanssi, kiitos kuuluu monitorimiksaajalle. Sen jälkeen käveleskelin Bossin DS-1 kädessäni, jonka olin luvannut ottaa mukaan Lempäälään, koska myin sen pois. Lopulta ostaja (foorumin nimim. Dzer) löysi minut.
Keikka alkoi pienen virittelyn jälkeen mukavan tykisti. Omalla kohdalla ei sattunut mitään suurempia mokia ja olinkin erittäin tyytyväinen keikkaan jälkeenpäin. Porukkaa oli reilusti ja meininki hyvä. Keikan jälkeen myytiin levyjä, paitoja ja pipoja ennätystahtiin. Apunsa myyntipöydällä tarjosi ystävämme Heli Orre. Keikan jälkeen odoteltiin matkaa majapaikkaan Terviksen leirikeskukseen. Salon Jussi lähti näyttämään tietä ja perillä laitettiin sauna tulille puolen yön maissa. Lasse tuli myös saunomaan ja toi makkaroita tullessaan. Hauskan saunareissun päätteeksi pelailtiin vielä biljardia ja lopulta ennen neljää nukahdin salin lattialle tuodulle patjalle.
Aamusta kaksoset ja Juho olivat ensimmäisenä ylhäällä ja pelailivat mitäs muuta kuin biljardia. Syötiin hieman aamupalaa ja viimeiset pöytäjalkkis pelit Teron kanssa, hävisin otteluvoitoin 2-1 yhdellä maalilla. Karvas tappio kirveli mieltä pitkään. Lähdettiin ajamaan kohti Tamperetta ja sanottiin Lasselle hyvästit. Käytiin RAXissa syömässä, Juholle yritettiin syöttää vanhaa kikkaa pizzakilpailusta (järjestetään muka kilpailu kuka syö eniten ja kohteena oleva syö itsensä ähkyyn, muiden kertoessa hieman yläkanttiin syömisiään) siinä kuitenkaan onnistumatta. Ajeltiin hitaahkosti takaisin Keski-Pohjanmaalle ja ilta jo hämärtyi, kun Chevystä lastattiin laitteet treenikämpälle. Käskin Matiasta kuvata hieman roudausta ja tämän hän teki mielellään...
