Hei,
Asikkalan keikalle olimme ehtineet vetää yhdet treenit samalla viikolla. Studiourakka oli vaatinut neljän kuukauden treenipanostuksen, joten vanhat keikkabiisit piti verestää uudestaan muistiin. Oli kiva päästä pitkästä aikaa keikalle ja intoa löytyi myös tekniikkaosastolta, kun Juho oli hoitanut paikalle myös ensimmäistä kertaa valomies Heikin Tampereelta. Mutta taustoja videon takaa: (täytyy tähän väliin vielä todeta, että keikkamatkamme sisältää yleensä juttelua myös vakavista aiheista ja varsinkin yöaikaan keskustelut syväluotaavat vaikeitakin aiheita. Kameran edessä vaan sisäiset koomikot vapautuvat...)
Lähdimme Roopen kanssa matkaan jo edeltävänä iltana, kun hain Roopen työpaikaltamme kymmenen aikaan. Menimme Kokkolaan Passatilla, kun Chevystä oli takajousi irti. Pääsimme lopulta puoli kahden aikaan nukkumaan Roopen vanhempien luo. Aamulla oli kuuden aikaan sovittu roudaaminen ja peräkärryyn lastasimme soittokamat. Suuntasimme kohti Keuruuta, josta tulisimme ottamaan miksaajamme Juhon kyytiin. Kyyjärven kohdalla sattui hauska tapahtuma, kun päätimme pysähtyä Essolta ostamaan rengasavaimen. Mutta kohtalon oikusta Tero ohjasi yhdistelmämme terveyskeskuksen takapihalle, josta olikin suuria hankaluuksia päästä jatkamaan matkaa. Tuomas näytti veljelleen ajo-ohjeita, mutta juutuimme sahaamaan parkkipaikalle.
Olimme lopulta Keuruulla vasta yhdentoista jälkeen, kun olimme sopineet kello kymmenestä. Juho ilmoitti, että menemme Mäntässä syömään paikalliseen kebab-paikkaan. Muistimme kaikki, että Juho oli aiemmin meidät vienyt Mäntässä erääseen "ei-niin-hyvään" kebab-paikkaan. Tämän kertaisen paikan Juho lupasi olevan parempi. Kuin myös olikin. Mäntästä jatkoimme matkaa ja muutaman tunnin ajon jälkeen olimme perillä Asikkalassa. Perillä meidät otti vastaan nuorisotyöntekijä Päivi, Heikki ja ketut yhtyeestä Immo ja Kalevi sekä ensimmäistä kertaa näimme valomies Heikin. Kuten huomaatte, en tiedä vieläkään Heikin sukunimeä!! Tero heitteli Heikille heti legendaa ja mursi jäätä omalla ihmeellisellä tavallaan.
Kellon lähestyessä puolta viittä, oli pakko lähteä jo syömään, koska keikka alkaisi kuudelta. Juho jäi säätämään PA:ta, koska niin paljon oli homma vielä vaiheessa. Menimme Hotelli Tallukkaan, joka yllätti meidät täysin. Emme olleet koskaan keikkareissulla olleet niin hienossa paikassa syömässä. Päivin kehoituksesta otimme pippuripihvi annokset sekä Tallukan härkää. Juholle oli luvassa kebab-ateria paluumatkan varrelta. Palattuamme teimme nopean sound-checkin, jonka jälkeen konsertti oli valmiina alkamaan. Paikalle oli saapunut paljon riparilaisia sekä myös vanhoja tuttuja vuosien takaa.
Itse keikka meni loistavasti. Biisit rullasivat hyvin ja yhteensoitto oli jämäkkää. Maasta olet tullut-biisi kruunasi illan ja meni ensi esityksestään huolimatta erittäin hyvin. Keikan jälkeen levypöydän läheisyydessä tapasimme vanhoja tuttuja sekä uusia tuttuja, joiden kanssa vaihdoimme ajatuksia. Nuorisotiloissa alakerrassa oli hyvät tarjoilut vielä keikan jälkeen ja roudattuamme kamat kärryyn valmiiksi menimme syömään vielä iltapalaa. Maistoin erittäin hyvää (parasta) maistamaani gluteenitonta sämpylää. Tosiaan keliakia-diagnoosin sain ennen joulua. Joten se hieman rajoittaa keikkareissuilla syötävää murkinaa. =/
Pelattuamme hieman pelejä lähdimme paluumatkalle. Toivotimme Hessulle hyvää jatkoa ja pikaista jälleennäkemistä. Oli myös ollut hauska tutustua Immoon ja Kaleviin, toivotimme pojille hyvää jatkoa. Ennen lähtöä joku keksi ottaa veden juonti kisan seurakuntakeskuksen pihalla. Roope, Tuomas ja Juho ottivat mittaa toisistaan. Kisan lopputulos nähtävissä videolta. Nukahdin jossain vaiheessa. Juho ajoi Keuruulle, jonka jälkeen Tero siirtyi rattiin. Tero ajoi unta väistellen pikkutunneilla Keuruulta Kokkolaan asti. Roudattuamme kamat kuuden maissa, lähdimme Roopen kanssa vielä ajamaan kotia kohti 120km Lapualle. Jumala varjeli jälleen tämänkin reissun ja kaikki saimme palata ehjin nahoin kotiin. Ehkä jokuselle iloksi joskus me lienemme...
